Historiikki julkaistiin 60-vuotisjuhlien jälkeen
Puheenjohtaja Markku Alajärven 7.9.2016 kertoma katsaus yhdistyksen 60-vuotistaipaleeseen
Arvoisat
kutsuvieraat
Toukokuun 11 päivä 1956 kokoontui Turussa Toivo 1 l:n huoneistoon 187 vanhustakeskustelemaan eduskunnassa esillä olevasta kansaneläkelaista.
Puhujana ja alustajana tässä tilaisuudessa oli Helsingistä vanhusten toimikunnan puheenjohtaja Jussi Tuominen. Lain käsittely oli vastatuulessa suuressa valiokunnassa ja pääministeri Fagerholm uhkasi vetää lain pois,ellei sitä hyväksytä hallituksen hyväksymässä muodossa.Turun kokouksessa tuli esille, että tällaiset yksittäiset tilaisuudet ei paljon vaikuta päättäjiin, mutta yhdistysmuotoisena voitaisiin asioihin vaikuttaa paremmin ja yleensäkin eläkeläisten ja vanhusten asioita voitaisiin ajaparemmin,jos takana olisi voimakas yhdistys.
Näin päätettiin Turkuun perustaa "Vanhusten Toimikunta", puheenjohtajaksi valittiin Joel Aalto ja sihteeriksi Alli Salonen.
Turun Vanhusten Toimikunnan ensimmäinen tehtävä oli lähettää pääministeri Fagerholmille sähke, jossa kehoitetaan hallitusta pikaisesti
käsittelemään ja hyväksymään ko. kansaneläkelaki, eduskunnan toisessa
käsittelyssä hyväksymässä muodossa.
Samana päivänä valittiin 10 henkinen toimikunta joka merkittiin yhdistysrekisteriin elokuussa 1956.
Aikakirjat kertovat, että alkuvuosina vanhusten kiinnostus asioiden hoitoon oli valtavaa. Kokouksissa kävi 100-350 henkilöä. Uskottavasti moni asia kulki eteenpäin, josta me saamme olla kiitollisia.
Alkuaikoina asiat piti hoitaa suoraan eduskuntaryhmille ja SKDL oli se ryhmä johon pääasiassa turvauduttiin. Oma keskusjärjestö perustettiin 1959 ja sille tuli nimeksi Eläkeläiset ry. Tähän keskusjärjestöön Turun Vanhusten Toimikunta liittyi ja toimi Eläkeläiset ry:n Turun Alaosaston nimellä. Liittyminen valtakunnalliseen keskusjärjestöön, tuli aiheelliseksi muuttaa yhdistyksen nimi Turun Eläkeläiset ry:ksi.
Toiminta yhdistyksessä alusta asti oli erittäin vilkasta, perustettiin tanhu- ja laulu ryhmiä. Alusta asti myös nämä ryhmät ovat esiintyneet muillekin kuin omille
jäsenillemme Tällainen eläkeläisten kulttuurityö on ollut
arvokasta ja on antanut monelle yksinaiselle vanhukselle hetken ilon ja yhdessäolon tunteen.
Harrasteryhmien toimintaa alusta asti on vaikeuttanut harrastustilojen puute.
Harjoituksia pidettiin milloin missäkin. T-talolla ja Järjestötalolla jossa huoneet olivat pienet, mutta siellä oli harjoiteltava mistä kulloinkin tilaa saatiin. Sitten vuonna -71 Kaupunki osoitti Mäntymäen Nuorisotalolta harjoitustilaa ns. isostasalista 2 tuntia viikossa. Tämä helpotti huomattavasti vallitsevaa tilannetta.
Kesänviettopaikka saatiin Hirvensalosta Meritalo niminen paikka, tämä tuliyhdistyksemme käyttöön vuonna -69. Vuosivuokra oli tuolloin 670 mk. Ilman Judit Nedeström-Lundenia ja hänen voimakasta panostaan Meritaloa tuskin olisi saatu. Toiminta kesäkuukausiksi siirtyi kokonaan meritaloon sinne rakennettiin tanssilava ja emännät häärivat keittiössä. Näin kerättiin yhdistykselle varoja yleistoimintaa varten.
Meritalosta jouduimme luopumaan siten että kesä 2003 oli viimeinen kesä yhdistyksellämme Meritalossa. Syy luopumiseen oli, koska Kaupungin Valtuusto
päätöksellään nosti vuosivuokran niin korkeaksi, että
yhdistyksellämme ei ollut pienintäkään mahdollisuutta selviytyä vuosi maksuista.
70 luvulla jäsenmäärä oli kokoajan kasvussa, hipoen jo 1000 jäsentä. Tällöin myös poliittisessa kentässä oli kiehuntaa. Myös täällä vasemmalla olevassa
työväenliikkeessä oli veli ja velipuoli, jotka eivät mahtuneet saman katon alle. Näin Turkuunkin perustettiin toinen eläkeläisjärjestö vuonna -76 Joka
otti nimekseen Turun Työväen Eläkeläiset ry. Tämä uusi
eläkeläisyhdistys vei meiltä jonkin verran jäseniä. Toinen kipeä isku saatiin vuotta myöhemmin, jolloin aviollisten ristiriitojen saattelemana yhdistyksemme jakaantui suurin piistein kahtia.
Perimä tietojen mukaan Anttosen pariskunta ajautui avioeroon, jolloin Helmi-rouva ajoi Topin pois yhdistyksestä. Topi lähti ja vei lähes kolmesataa jäsentä ja erittäin hyvän tanhuryhmän mennessään. Topi perusti Kuntoeläkeläiset ry:n.
Nyt olimme kolmessa eri yhdistyksessä ja kaikki toimivat toisistaan riippumattomina. Oliko 70 luvun tapahtumat hyväksi tai pahaksi siihen en ota kantaa. Mutta toiminta yhdistyksessämme jatkui ja takapakeista huolimatta uudet tanhu- ja tanssiryhmät aloittivat toimintansa ja menestyvät tänä päivänäkin.
Alkutaipaleella kunnallisetkin asiat olivat toiminnan kohteena. Lähinnä olivat vanhusten asuntolat ja terveydenhuolto, näissä asioissa lähetystöt kävivät
eri puolueryhmien vastaanotoilla Niin vanhustentaloja ja eri puolille kaupunkia rakennettuja terveysasemia olemme omalta osaltamme olleet ajamassa
ja otamme pienen osan kunniasta itsellemme .
Nykyajasta pitää sanoa myös sananen. Meillä toiminta on edellaan vireää. Meillä toimii useampi harrastaryhmä, lauluryhmiä, tanhu ja kantriryhmät, kuntovoimistekua j.n.e.
Näiden ryhmien toiminnoista ainakin osasta nähdään
tänään täällä näytteet. Ohjelmaryhmämme eivät ole sisäänpäin lämpiäviä vaan jakavat taitoaan ja iloisuuttaan niin vanhustentaloissa, päiväsairaaloissa ja tarhoissa. Esiintymisiä on myöskin muissa eläkekerhoissa. Tietenkinomat virkistyskerhomme
ovat ryhmien esiintymisien kohteena. Pienellä itsekehula voin sanoa, että ohjelmaryhmämme ovat korkeatasoisia ja erittäin pidettyjä. Esiintymisiä on riittävästi ehkä jossain kohtaa hieman liikaakin.
Turussa on edelleen kolme eläkeläisyhdistystä jotka
kuuluvat Eläkeläiset ry:n. Aika on tasoittanut poliittiset
intohimot. Yhteistyötä yhdistysten välillä tapahtuu niin
ohjelmallisella tasolla kuin myös vanhusten etujen ajamisena.
Yhteistyömme on saumaton myös Vanhusneuvoston ja
Vanhustyön neuvottelukuntaan nähden. Näissä olemme mukana kykyjemme ja taitojemme mukaisesti.
--------------------------------------------------------------------------------